tunnokkuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tunnokkuus (40)
- se, että on tunnokas
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪unːokːuːs/
- tavutus: tun‧nok‧kuus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tunnokkuus | tunnokkuudet |
| genetiivi | tunnokkuuden | tunnokkuuksien |
| partitiivi | tunnokkuutta | tunnokkuuksia |
| akkusatiivi | tunnokkuus; tunnokkuuden |
tunnokkuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tunnokkuudessa | tunnokkuuksissa |
| elatiivi | tunnokkuudesta | tunnokkuuksista |
| illatiivi | tunnokkuuteen | tunnokkuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tunnokkuudella | tunnokkuuksilla |
| ablatiivi | tunnokkuudelta | tunnokkuuksilta |
| allatiivi | tunnokkuudelle | tunnokkuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tunnokkuutena | tunnokkuuksina |
| translatiivi | tunnokkuudeksi | tunnokkuuksiksi |
| abessiivi | tunnokkuudetta | tunnokkuuksitta |
| instruktiivi | – | tunnokkuuksin |
| komitatiivi | – | tunnokkuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tunnokkuude- | |
| vahva vartalo | tunnokkuute- | |
| konsonantti- vartalo |
tunnokkuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan tunnokas vartalosta tunnokk- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on tunnokas
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tunnokkuus Kielitoimiston sanakirjassa