tunnistama

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

tunnistama

  1. (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä tunnistaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tunnistama tunnistamat
genetiivi tunnistaman tunnistamien
(tunnistamain)
partitiivi tunnistamaa tunnistamia
akkusatiivi tunnistama; tunnistaman tunnistamat
sisäpaikallissijat
inessiivi tunnistamassa tunnistamissa
elatiivi tunnistamasta tunnistamista
illatiivi tunnistamaan tunnistamiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tunnistamalla tunnistamilla
ablatiivi tunnistamalta tunnistamilta
allatiivi tunnistamalle tunnistamille
muut sijamuodot
essiivi tunnistamana tunnistamina
translatiivi tunnistamaksi tunnistamiksi
abessiivi tunnistamatta tunnistamitta
instruktiivi tunnistamin
komitatiivi tunnistamine

Viro[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

Finland road sign 142 (1995–2020).svg Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikisanakirjaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

tunnistama (taivutustyyppi 27[1], da-infinitiivi tunnistada, katso taivutus täältä)

  1. tunnustaa, myöntää
    tunnistas jutu valeks – tunnusti kertomuksen vääräksi
  2. todistaa
    kutsuti kohtusse tunnistama – kutsuttiin oikeuteen todistamaan

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tunnistama Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa
  • tunnistama sanastossa "[PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik"

Viitteet[muokkaa]

  1. [ÕS] Eesti õigekeelsussõnaraamat ÕS 2013. Eesti Keele Instituut. Viitattu 12.5.2017. (viroksi)