tunkki

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tunkki (5-A)

  1. raskaiden kohteiden nostamiseen tarkoitettu laite
    Rakennuksia voidaan nostaa käyttäen useita tunkkeja samanaikaisesti.
    Rengasta vaihdettaessa pyörä kohotetaan maasta tunkilla.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈtuŋkːi]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tunkki tunkit
genetiivi tunkin tunkkien
partitiivi tunkkia tunkkeja
akkusatiivi tunkki;
tunkin
tunkit
sisäpaikallissijat
inessiivi tunkissa tunkeissa
elatiivi tunkista tunkeista
illatiivi tunkkiin tunkkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tunkilla tunkeilla
ablatiivi tunkilta tunkeilta
allatiivi tunkille tunkeille
muut sijamuodot
essiivi tunkkina tunkkeina
translatiivi tunkiksi tunkeiksi
abessiivi tunkitta tunkeitta
instruktiivi tunkein
komitatiivi tunkkeine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

hydraulitunkki, ruuvitunkki, saksitunkki

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tunkki Kielitoimiston sanakirjassa