tunkio

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tunkio (3)

  1. kotitalousjätteiden kaatopaikka
    Alkeellisessa kulttuurissa kaikki kelvoton jäte heitetään tunkiolle.
  2. lantatunkio
    Sonta luodaan tunkiolle.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈt̪ʷuŋ.k̟i.o̞]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tunkio tunkiot
genetiivi tunkion tunkioiden
tunkioitten
partitiivi tunkiota tunkioita
akkusatiivi tunkio;
tunkion
tunkiot
sisäpaikallissijat
inessiivi tunkiossa tunkioissa
elatiivi tunkiosta tunkioista
illatiivi tunkioon tunkioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tunkiolla tunkioilla
ablatiivi tunkiolta tunkioilta
allatiivi tunkiolle tunkioille
muut sijamuodot
essiivi tunkiona tunkioina
translatiivi tunkioksi tunkioiksi
abessiivi tunkiotta tunkioitta
instruktiivi tunkioin
komitatiivi tunkioine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

vanha germaaninen laina[1]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

lantatunkio, likatunkio, rikkatunkio, roskatunkio, sontatunkio

Idiomit[muokkaa]

  • kukkona tunkiolla

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tunkio Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 359. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.