tullaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
tullaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tullata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tullaava | tullaavat |
| genetiivi | tullaavan | tullaavien (tullaavain) |
| partitiivi | tullaavaa | tullaavia |
| akkusatiivi | tullaava; tullaavan | tullaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tullaavassa | tullaavissa |
| elatiivi | tullaavasta | tullaavista |
| illatiivi | tullaavaan | tullaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tullaavalla | tullaavilla |
| ablatiivi | tullaavalta | tullaavilta |
| allatiivi | tullaavalle | tullaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tullaavana | tullaavina |
| translatiivi | tullaavaksi | tullaaviksi |
| abessiivi | tullaavatta | tullaavitta |
| instruktiivi | – | tullaavin |
| komitatiivi | – | tullaavine |