torveilu

Suomi

Substantiivi

torveilu (2)

torveileminen

Ääntäminen

IPA: /ˈt̪orʋei̯lu/
tavutus: tor‧vei‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	torveilu	torveilut
genetiivi	torveilun	torveilujen torveiluiden torveiluitten
partitiivi	torveilua	torveiluita torveiluja
akkusatiivi	torveilu; torveilun	torveilut
sisäpaikallissijat
inessiivi	torveilussa	torveiluissa
elatiivi	torveilusta	torveiluista
illatiivi	torveiluun	torveiluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	torveilulla	torveiluilla
ablatiivi	torveilulta	torveiluilta
allatiivi	torveilulle	torveiluille
muut sijamuodot
essiivi	torveiluna	torveiluina
translatiivi	torveiluksi	torveiluiksi
abessiivi	torveilutta	torveiluitta
instruktiivi	–	torveiluin
komitatiivi	–	torveiluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	torveilu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi torveilla (vokaalivartalo torveile- ) + johdin -u

Käännökset

1. torveileminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

torveilu Kielitoimiston sanakirjassa