tora

Wikisanakirjasta
Katso myös: Tora

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tora (10)[1]

  1. riita, erimielisyys

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪orɑ/
  • tavutus: to‧ra

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tora torat
genetiivi toran torien
(torain)
partitiivi toraa toria
akkusatiivi tora;
toran
torat
sisäpaikallissijat
inessiivi torassa torissa
elatiivi torasta torista
illatiivi toraan toriin
ulkopaikallissijat
adessiivi toralla torilla
ablatiivi toralta torilta
allatiivi toralle torille
muut sijamuodot
essiivi torana torina
translatiivi toraksi toriksi
abessiivi toratta toritta
instruktiivi torin
komitatiivi torine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tora-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

torahammas, torajyvä

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tora Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tora f.

  1. toora (juutalaisen Tanakin ensimmäinen osa)

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10