Siirry sisältöön

toonika

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]
Wikipedia
Katso artikkeli Toonika Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

[muokkaa]

toonika (13)

  1. (musiikki) sävelasteikon 1. aste, perussävel

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈt̪oːnikɑ/
  • tavutus: too‧ni‧ka

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi toonika toonikat
genetiivi toonikan toonikoiden
toonikoitten
toonikojen
(toonikain)
partitiivi toonikaa toonikoita
toonikoja
akkusatiivi toonika;
toonikan
toonikat
sisäpaikallissijat
inessiivi toonikassa toonikoissa
elatiivi toonikasta toonikoista
illatiivi toonikaan toonikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi toonikalla toonikoilla
ablatiivi toonikalta toonikoilta
allatiivi toonikalle toonikoille
muut sijamuodot
essiivi toonikana toonikoina
translatiivi toonikaksi toonikoiksi
abessiivi toonikatta toonikoitta
instruktiivi toonikoin
komitatiivi toonikoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo toonika-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Vieruskäsitteet
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

toonikasointu

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • toonika Kielitoimiston sanakirjassa