tooni
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tooni (5)
- (fonetiikka) tonaalisessa kielessä esiintyvä sävelkorkeus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tooni | toonit |
| genetiivi | toonin | toonien (toonein) |
| partitiivi | toonia | tooneja |
| akkusatiivi | tooni; toonin |
toonit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | toonissa | tooneissa |
| elatiivi | toonista | tooneista |
| illatiivi | tooniin | tooneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | toonilla | tooneilla |
| ablatiivi | toonilta | tooneilta |
| allatiivi | toonille | tooneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | toonina | tooneina |
| translatiivi | tooniksi | tooneiksi |
| abessiivi | toonitta | tooneitta |
| instruktiivi | – | toonein |
| komitatiivi | – | tooneine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tooni- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. tonaalisessa kielessä esiintyvä sävelkorko
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
allotoni, atooninen, fooni, liukusävel tasosävel, toneemi, tooninen