tonaalisuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tonaalisuus (40)
- (musiikki) sävelasteikon sisäinen sävelten välinen melodisuutta ja harmonisuutta tukeva järjestelmä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪onɑːˌlisuːs/
- tavutus: to‧naa‧li‧suus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tonaalisuus | tonaalisuudet |
| genetiivi | tonaalisuuden | tonaalisuuksien |
| partitiivi | tonaalisuutta | tonaalisuuksia |
| akkusatiivi | tonaalisuus; tonaalisuuden |
tonaalisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tonaalisuudessa | tonaalisuuksissa |
| elatiivi | tonaalisuudesta | tonaalisuuksista |
| illatiivi | tonaalisuuteen | tonaalisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tonaalisuudella | tonaalisuuksilla |
| ablatiivi | tonaalisuudelta | tonaalisuuksilta |
| allatiivi | tonaalisuudelle | tonaalisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tonaalisuutena | tonaalisuuksina |
| translatiivi | tonaalisuudeksi | tonaalisuuksiksi |
| abessiivi | tonaalisuudetta | tonaalisuuksitta |
| instruktiivi | – | tonaalisuuksin |
| komitatiivi | – | tonaalisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tonaalisuude- | |
| vahva vartalo | tonaalisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
tonaalisuut- | |
Etymologia
[muokkaa]adjektiivi tonaalinen (vokaalivartalo tonaalise-) + johdin -uus
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- tonaalisuus Kielitoimiston sanakirjassa