toisinnos
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]toisinnos (39)
- (tietotekniikka) toisintamisen tulos tai itse kyseenomainen toiminto
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪oi̯sinːos/
- tavutus: toi‧sin‧nos
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | toisinnos | toisinnokset |
| genetiivi | toisinnoksen | toisinnosten toisinnoksien |
| partitiivi | toisinnosta | toisinnoksia |
| akkusatiivi | toisinnos; toisinnoksen |
toisinnokset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | toisinnoksessa | toisinnoksissa |
| elatiivi | toisinnoksesta | toisinnoksista |
| illatiivi | toisinnokseen | toisinnoksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | toisinnoksella | toisinnoksilla |
| ablatiivi | toisinnokselta | toisinnoksilta |
| allatiivi | toisinnokselle | toisinnoksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | toisinnoksena | toisinnoksina |
| translatiivi | toisinnokseksi | toisinnoksiksi |
| abessiivi | toisinnoksetta | toisinnoksitta |
| instruktiivi | – | toisinnoksin |
| komitatiivi | – | toisinnoksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | toisinnokse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
toisinnos- | |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- toisinnos Kielitoimiston sanakirjassa