toimekkuus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

toimekkuus (40)[1]

  1. se, että on toimekas

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪oi̯mekkuːs/
  • tavutus: toi‧mek‧kuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi toimekkuus toimekkuudet
genetiivi toimekkuuden toimekkuuksien
partitiivi toimekkuutta toimekkuuksia
akkusatiivi toimekkuus;
toimekkuuden
toimekkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi toimekkuudessa toimekkuuksissa
elatiivi toimekkuudesta toimekkuuksista
illatiivi toimekkuuteen toimekkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi toimekkuudella toimekkuuksilla
ablatiivi toimekkuudelta toimekkuuksilta
allatiivi toimekkuudelle toimekkuuksille
muut sijamuodot
essiivi toimekkuutena toimekkuuksina
translatiivi toimekkuudeksi toimekkuuksiksi
abessiivi toimekkuudetta toimekkuuksitta
instruktiivi toimekkuuksin
komitatiivi toimekkuuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan toimekas vartalosta toimekk- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40