toikkaroiva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
toikkaroiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä toikkaroida
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | toikkaroiva | toikkaroivat |
| genetiivi | toikkaroivan | toikkaroivien (toikkaroivain) |
| partitiivi | toikkaroivaa | toikkaroivia |
| akkusatiivi | toikkaroiva; toikkaroivan | toikkaroivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | toikkaroivassa | toikkaroivissa |
| elatiivi | toikkaroivasta | toikkaroivista |
| illatiivi | toikkaroivaan | toikkaroiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | toikkaroivalla | toikkaroivilla |
| ablatiivi | toikkaroivalta | toikkaroivilta |
| allatiivi | toikkaroivalle | toikkaroiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | toikkaroivana | toikkaroivina |
| translatiivi | toikkaroivaksi | toikkaroiviksi |
| abessiivi | toikkaroivatta | toikkaroivitta |
| instruktiivi | – | toikkaroivin |
| komitatiivi | – | toikkaroivine |