toheltamaton
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
toheltamaton
- (taivutusmuoto) kielteinen agenttipartisiippi verbistä toheltaa
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | toheltamaton | toheltamattomat |
genetiivi | toheltamattoman | toheltamattomien (toheltamatonten) |
partitiivi | toheltamatonta | toheltamattomia |
akkusatiivi | toheltamaton; toheltamattoman |
toheltamattomat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | toheltamattomassa | toheltamattomissa |
elatiivi | toheltamattomasta | toheltamattomista |
illatiivi | toheltamattomaan | toheltamattomiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | toheltamattomalla | toheltamattomilla |
ablatiivi | toheltamattomalta | toheltamattomilta |
allatiivi | toheltamattomalle | toheltamattomille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | toheltamattomana (toheltamatonna) |
toheltamattomina |
translatiivi | toheltamattomaksi | toheltamattomiksi |
abessiivi | toheltamattomatta | toheltamattomitta |
instruktiivi | – | toheltamattomin |
komitatiivi | – | toheltamattomine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |