Siirry sisältöön

tiukkuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tiukkuus (40)

  1. se, että on tiukka

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪iu̯kːuːs/
  • tavutus: tiuk‧kuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tiukkuus tiukkuudet
genetiivi tiukkuuden tiukkuuksien
partitiivi tiukkuutta tiukkuuksia
akkusatiivi tiukkuus;
tiukkuuden
tiukkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi tiukkuudessa tiukkuuksissa
elatiivi tiukkuudesta tiukkuuksista
illatiivi tiukkuuteen tiukkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tiukkuudella tiukkuuksilla
ablatiivi tiukkuudelta tiukkuuksilta
allatiivi tiukkuudelle tiukkuuksille
muut sijamuodot
essiivi tiukkuutena tiukkuuksina
translatiivi tiukkuudeksi tiukkuuksiksi
abessiivi tiukkuudetta tiukkuuksitta
instruktiivi tiukkuuksin
komitatiivi tiukkuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tiukkuude-
vahva vartalo tiukkuute-
konsonantti-
vartalo
tiukkuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan tiukka vartalosta tiukk- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]