tina

Katso myös: Tina, TINA

Suomi

Alkuaineet
indium ← tina → antimoni
In ← Sn → Sb

Substantiivi

tina (9)

1. metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn.

Etymologia

vanha germaaninen laina

Käännökset

1. metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn.

azeri: qalay baski: eztainu bulgaria: калай englanti: tin espanja: estaño hollanti: tin italia: stagno kreikka: κασσίτερος kroatia: kositar m. latina: stannum latvia: alva liettua: alavas malta: landa norja (nynorsk): tinn n. portugali: estanho

puola: cyna ranska: étain m. romania: staniu ruotsi: tenn saksa: Zinn serbia: kalaj slovakki: cín sloveeni: kositer tanska: tin tšekki: cín turkki: kalay unkari: ón, cin uzbekki: qalay venäjä: олово viro: tina

Liittyvät sanat

• tinainen
• tinassa
• tinaus

Johdokset

• verbit: tinata

Yhdyssanat

juotostina, juottotina, lehtitina, tina-astia, tinaesine, tinaharkko, tinajuote, tinajuotos, tinajäkälä, tinakannu, tinakauha, tinalasite, tinalasitus, tinalautanen, tinamalmi, tinanappi, tinanvalanta, tinanvalu, tinapaperi, tinapilli, tinasotamies, tinasotilas, tinatuoppi, tinayhdiste, uudenvuodentina

Anagrammit

anti, tain

Idiomit

• olla tinassa - olla juovuksissa.

Aiheesta muualla

• tina Kielitoimiston sanakirjassa
• tina Tieteen termipankissa

Espanja

Substantiivi

tina f.

1. allas
2. kylpyamme

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (kylpyamme) baño, bañera, (Amerikassa) bañadera

Idiomit

• papel de tina – käsintehty paperi

Viro

Substantiivi

tina

1. tina

Lähteet

• Neuvoston direktiivi 2006/102/EY (PDF), 20.11.2006, s. 246