tina
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
![]() |
Suomi[muokkaa]
Alkuaineet | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indium ← tina → antimoni | ||||||
In ← Sn → Sb | ||||||
![]() |
Substantiivi[muokkaa]
tina (9)
Ääntäminen[muokkaa]
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tina | tinat |
genetiivi | tinan | tinojen (tinain) |
partitiivi | tinaa | tinoja |
akkusatiivi | tina; tinan |
tinat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tinassa | tinoissa |
elatiivi | tinasta | tinoista |
illatiivi | tinaan | tinoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tinalla | tinoilla |
ablatiivi | tinalta | tinoilta |
allatiivi | tinalle | tinoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tinana | tinoina |
translatiivi | tinaksi | tinoiksi |
abessiivi | tinatta | tinoitta |
instruktiivi | – | tinoin |
komitatiivi | – | tinoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tina- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
1. metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn.
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: tinata
Yhdyssanat[muokkaa]
juotostina, juottotina, lehtitina, tina-astia, tinaesine, tinaharkko, tinajäkälä, tinajuote, tinajuotos, tinakannu, tinakauha, tinalasite, tinalasitus, tinalautanen, tinamalmi, tinanappi, tinanvalanta, tinanvalu, tinapaperi, tinasotamies, tinasotilas, tinatuoppi, tinayhdiste, uudenvuodentina
Anagrammit[muokkaa]
Idiomit[muokkaa]
- olla tinassa - olla juovuksissa.
Aiheesta muualla[muokkaa]
Espanja[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tina f.
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Idiomit[muokkaa]
- papel de tina – käsintehty paperi
Viro[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tina
Lähteet[muokkaa]
- Neuvoston direktiivi 2006/102/EY (PDF), 20.11.2006, s. 246
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 360. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.