tiirailu

Suomi

Substantiivi

tiirailu (2)

tiiraileminen

Ääntäminen

IPA: /ˈt̪iːrɑi̯lu/
tavutus: tii‧rai‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tiirailu	tiirailut
genetiivi	tiirailun	tiirailujen tiirailuiden tiirailuitten
partitiivi	tiirailua	tiirailuita tiirailuja
akkusatiivi	tiirailu; tiirailun	tiirailut
sisäpaikallissijat
inessiivi	tiirailussa	tiirailuissa
elatiivi	tiirailusta	tiirailuista
illatiivi	tiirailuun	tiirailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tiirailulla	tiirailuilla
ablatiivi	tiirailulta	tiirailuilta
allatiivi	tiirailulle	tiirailuille
muut sijamuodot
essiivi	tiirailuna	tiirailuina
translatiivi	tiirailuksi	tiirailuiksi
abessiivi	tiirailutta	tiirailuitta
instruktiivi	–	tiirailuin
komitatiivi	–	tiirailuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tiirailu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi tiirailla (vokaalivartalo tiiraile- ) + johdin -u

Käännökset

1. tiiraileminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

tiirailu Kielitoimiston sanakirjassa