Siirry sisältöön

tiera

Wikisanakirjasta
Katso myös: tīera

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

tiera (9)[1]

  1. kavion tai kengän pohjaan kertyvä lumipaakku

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈt̪ie̯rɑ/
  • tavutus: tie‧ra

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tiera tierat
genetiivi tieran tierojen
(tierain)
partitiivi tieraa tieroja
akkusatiivi tiera;
tieran
tierat
sisäpaikallissijat
inessiivi tierassa tieroissa
elatiivi tierasta tieroista
illatiivi tieraan tieroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tieralla tieroilla
ablatiivi tieralta tieroilta
allatiivi tieralle tieroille
muut sijamuodot
essiivi tierana tieroina
translatiivi tieraksi tieroiksi
abessiivi tieratta tieroitta
instruktiivi tieroin
komitatiivi tieroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tiera-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • tiera Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9