tiedottaja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tiedottaja (10)
- henkilö joka antaa jonkin organisaation virallisia tiedonantoja medialle
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪ie̯dot̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: tie‧dot‧ta‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tiedottaja | tiedottajat |
| genetiivi | tiedottajan | tiedottajien (tiedottajain) |
| partitiivi | tiedottajaa | tiedottajia |
| akkusatiivi | tiedottaja; tiedottajan |
tiedottajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tiedottajassa | tiedottajissa |
| elatiivi | tiedottajasta | tiedottajista |
| illatiivi | tiedottajaan | tiedottajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tiedottajalla | tiedottajilla |
| ablatiivi | tiedottajalta | tiedottajilta |
| allatiivi | tiedottajalle | tiedottajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tiedottajana | tiedottajina |
| translatiivi | tiedottajaksi | tiedottajiksi |
| abessiivi | tiedottajatta | tiedottajitta |
| instruktiivi | – | tiedottajin |
| komitatiivi | – | tiedottajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tiedottaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö joka antaa tiedonantoja medialle
|
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- tiedottaja Kielitoimiston sanakirjassa