tempaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
tempaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä temmata
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tempaava | tempaavat |
genetiivi | tempaavan | tempaavien (tempaavain) |
partitiivi | tempaavaa | tempaavia |
akkusatiivi | tempaava; tempaavan | tempaavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tempaavassa | tempaavissa |
elatiivi | tempaavasta | tempaavista |
illatiivi | tempaavaan | tempaaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tempaavalla | tempaavilla |
ablatiivi | tempaavalta | tempaavilta |
allatiivi | tempaavalle | tempaaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tempaavana | tempaavina |
translatiivi | tempaavaksi | tempaaviksi |
abessiivi | tempaavatta | tempaavitta |
instruktiivi | – | tempaavin |
komitatiivi | – | tempaavine |