tellinki
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tellinki | tellingit |
| genetiivi | tellingin | tellinkien (tellinkein) |
| partitiivi | tellinkiä | tellinkejä |
| akkusatiivi | tellinki; tellingin |
tellingit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tellingissä | tellingeissä |
| elatiivi | tellingistä | tellingeistä |
| illatiivi | tellinkiin | tellinkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tellingillä | tellingeillä |
| ablatiivi | tellingiltä | tellingeiltä |
| allatiivi | tellingille | tellingeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tellinkinä | tellinkeinä |
| translatiivi | tellingiksi | tellingeiksi |
| abessiivi | tellingittä | tellingeittä |
| instruktiivi | – | tellingein |
| komitatiivi | – | tellinkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tellingi- | |
| vahva vartalo | tellinki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. teline, rakennusteline
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.