tavoittava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
tavoittava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tavoittaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tavoittava | tavoittavat |
| genetiivi | tavoittavan | tavoittavien (tavoittavain) |
| partitiivi | tavoittavaa | tavoittavia |
| akkusatiivi | tavoittava; tavoittavan | tavoittavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tavoittavassa | tavoittavissa |
| elatiivi | tavoittavasta | tavoittavista |
| illatiivi | tavoittavaan | tavoittaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tavoittavalla | tavoittavilla |
| ablatiivi | tavoittavalta | tavoittavilta |
| allatiivi | tavoittavalle | tavoittaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tavoittavana | tavoittavina |
| translatiivi | tavoittavaksi | tavoittaviksi |
| abessiivi | tavoittavatta | tavoittavitta |
| instruktiivi | – | tavoittavin |
| komitatiivi | – | tavoittavine |