Siirry sisältöön

tarkkaamaton

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

tarkkaamaton (34-C) (komparatiivi tarkkaamattomampi, superlatiivi tarkkaamattomin) (taivutus[luo])

  1. sellainen, joka ei suuntaa tai pysty suuntamaan huomiotaan johonkin
    vilkas ja tarkkaamaton lapsi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ɑrkːɑːˌmɑt̪on/
  • tavutus: tark‧kaa‧ma‧ton

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

tarkkaamaton

  1. (taivutusmuoto) kielteinen agenttipartisiippi verbistä tarkata

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tarkkaamaton tarkkaamattomat
genetiivi tarkkaamattoman tarkkaamattomien
(tarkkaamatonten)
partitiivi tarkkaamatonta tarkkaamattomia
akkusatiivi tarkkaamaton;
tarkkaamattoman
tarkkaamattomat
sisäpaikallissijat
inessiivi tarkkaamattomassa tarkkaamattomissa
elatiivi tarkkaamattomasta tarkkaamattomista
illatiivi tarkkaamattomaan tarkkaamattomiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tarkkaamattomalla tarkkaamattomilla
ablatiivi tarkkaamattomalta tarkkaamattomilta
allatiivi tarkkaamattomalle tarkkaamattomille
muut sijamuodot
essiivi tarkkaamattomana
(tarkkaamatonna)
tarkkaamattomina
translatiivi tarkkaamattomaksi tarkkaamattomiksi
abessiivi tarkkaamattomatta tarkkaamattomitta
instruktiivi tarkkaamattomin
komitatiivi tarkkaamattomine
vartalot
vokaalivartalo {{{vart.vok}}}
heikko vartalo {{{vart.heik}}}
vahva vartalo {{{vart.vah}}}
konsonantti-
vartalo
{{{vart.kons}}}