tarkastava

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

tarkastava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tarkastaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tarkastava tarkastavat
genetiivi tarkastavan tarkastavien
(tarkastavain)
partitiivi tarkastavaa tarkastavia
akkusatiivi tarkastava; tarkastavan tarkastavat
sisäpaikallissijat
inessiivi tarkastavassa tarkastavissa
elatiivi tarkastavasta tarkastavista
illatiivi tarkastavaan tarkastaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi tarkastavalla tarkastavilla
ablatiivi tarkastavalta tarkastavilta
allatiivi tarkastavalle tarkastaville
muut sijamuodot
essiivi tarkastavana tarkastavina
translatiivi tarkastavaksi tarkastaviksi
abessiivi tarkastavatta tarkastavitta
instruktiivi tarkastavin
komitatiivi tarkastavine