tarkastamo
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tarkastamo (2)
- laitos, joka tarkastaa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ɑrkɑsˌt̪ɑmo/
- tavutus: tar‧kas‧ta‧mo
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tarkastamo | tarkastamot |
genetiivi | tarkastamon | tarkastamojen tarkastamoiden tarkastamoitten |
partitiivi | tarkastamoa | tarkastamoita tarkastamoja |
akkusatiivi | tarkastamo; tarkastamon |
tarkastamot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tarkastamossa | tarkastamoissa |
elatiivi | tarkastamosta | tarkastamoista |
illatiivi | tarkastamoon | tarkastamoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tarkastamolla | tarkastamoilla |
ablatiivi | tarkastamolta | tarkastamoilta |
allatiivi | tarkastamolle | tarkastamoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tarkastamona | tarkastamoina |
translatiivi | tarkastamoksi | tarkastamoiksi |
abessiivi | tarkastamotta | tarkastamoitta |
instruktiivi | – | tarkastamoin |
komitatiivi | – | tarkastamoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tarkastamo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. laitos, joka tarkastaa
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tarkastamo Kielitoimiston sanakirjassa