tanakkuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tanakkuus (40)

  1. se, että on tanakka

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ɑnɑkːuːs/
  • tavutus: ta‧nak‧kuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tanakkuus tanakkuudet
genetiivi tanakkuuden tanakkuuksien
partitiivi tanakkuutta tanakkuuksia
akkusatiivi tanakkuus;
tanakkuuden
tanakkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi tanakkuudessa tanakkuuksissa
elatiivi tanakkuudesta tanakkuuksista
illatiivi tanakkuuteen tanakkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tanakkuudella tanakkuuksilla
ablatiivi tanakkuudelta tanakkuuksilta
allatiivi tanakkuudelle tanakkuuksille
muut sijamuodot
essiivi tanakkuutena tanakkuuksina
translatiivi tanakkuudeksi tanakkuuksiksi
abessiivi tanakkuudetta tanakkuuksitta
instruktiivi tanakkuuksin
komitatiivi tanakkuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tanakkuude-
vahva vartalo tanakkuute-
konsonantti-
vartalo
tanakkuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan tanakka vartalosta tanakk- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]