tanakkuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tanakkuus (40)
- se, että on tanakka
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ɑnɑkːuːs/
- tavutus: ta‧nak‧kuus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tanakkuus | tanakkuudet |
genetiivi | tanakkuuden | tanakkuuksien |
partitiivi | tanakkuutta | tanakkuuksia |
akkusatiivi | tanakkuus; tanakkuuden |
tanakkuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tanakkuudessa | tanakkuuksissa |
elatiivi | tanakkuudesta | tanakkuuksista |
illatiivi | tanakkuuteen | tanakkuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tanakkuudella | tanakkuuksilla |
ablatiivi | tanakkuudelta | tanakkuuksilta |
allatiivi | tanakkuudelle | tanakkuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tanakkuutena | tanakkuuksina |
translatiivi | tanakkuudeksi | tanakkuuksiksi |
abessiivi | tanakkuudetta | tanakkuuksitta |
instruktiivi | – | tanakkuuksin |
komitatiivi | – | tanakkuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | tanakkuude- | |
vahva vartalo | tanakkuute- | |
konsonantti- vartalo |
tanakkuut- |
Etymologia[muokkaa]
sanan tanakka vartalosta tanakk- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on tanakka
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tanakkuus Kielitoimiston sanakirjassa