Siirry sisältöön

talle

Wikisanakirjasta
Katso myös: tälle

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

talle (48-J)

  1. (vanhentunut, nykykielessä ainoastaan yhdyssanan alkuosana) säilytyspaikka
    tallelokero

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈt̪ɑlːeˣ/
  • tavutus: tal‧le

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi talle talteet
genetiivi talteen talteiden
talteitten
partitiivi talletta talteita
akkusatiivi talle;
talteen
talteet
sisäpaikallissijat
inessiivi talteessa talteissa
elatiivi talteesta talteista
illatiivi talteeseen talteisiin
talteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi talteella talteilla
ablatiivi talteelta talteilta
allatiivi talteelle talteille
muut sijamuodot
essiivi talteena talteina
translatiivi talteeksi talteiksi
abessiivi talteetta talteitta
instruktiivi taltein
komitatiivi talteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo taltee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tallet-

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Rinnakkaismuodot
[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

talle-esine, tallefilmi, tallekappale, tallekuvaus, tallelokero

Viro

[muokkaa]

Pronomini

[muokkaa]

talle

  1. (taivutusmuoto) allatiivi sanasta ta