tallaantuminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tallaantuminen (38)
- teonnimi verbistä tallaantua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tallaantuminen | tallaantumiset |
| genetiivi | tallaantumisen | tallaantumisten tallaantumisien |
| partitiivi | tallaantumista | tallaantumisia |
| akkusatiivi | tallaantuminen; tallaantumisen |
tallaantumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tallaantumisessa | tallaantumisissa |
| elatiivi | tallaantumisesta | tallaantumisista |
| illatiivi | tallaantumiseen | tallaantumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tallaantumisella | tallaantumisilla |
| ablatiivi | tallaantumiselta | tallaantumisilta |
| allatiivi | tallaantumiselle | tallaantumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tallaantumisena (tallaantumisna) |
tallaantumisina |
| translatiivi | tallaantumiseksi | tallaantumisiksi |
| abessiivi | tallaantumisetta | tallaantumisitta |
| instruktiivi | – | tallaantumisin |
| komitatiivi | – | tallaantumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tallaantumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tallaantumis- | |