takertuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]takertuminen (38)
- teonnimi verbistä takertua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | takertuminen | takertumiset |
| genetiivi | takertumisen | takertumisten takertumisien |
| partitiivi | takertumista | takertumisia |
| akkusatiivi | takertuminen; takertumisen |
takertumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | takertumisessa | takertumisissa |
| elatiivi | takertumisesta | takertumisista |
| illatiivi | takertumiseen | takertumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | takertumisella | takertumisilla |
| ablatiivi | takertumiselta | takertumisilta |
| allatiivi | takertumiselle | takertumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | takertumisena (takertumisna) |
takertumisina |
| translatiivi | takertumiseksi | takertumisiksi |
| abessiivi | takertumisetta | takertumisitta |
| instruktiivi | – | takertumisin |
| komitatiivi | – | takertumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | takertumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
takertumis- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- takertuminen Tieteen termipankissa