taivaltaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
taivaltaminen (38)
- teonnimi verbistä taivaltaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taivaltaminen | taivaltamiset |
| genetiivi | taivaltamisen | taivaltamisten taivaltamisien |
| partitiivi | taivaltamista | taivaltamisia |
| akkusatiivi | taivaltaminen; taivaltamisen |
taivaltamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taivaltamisessa | taivaltamisissa |
| elatiivi | taivaltamisesta | taivaltamisista |
| illatiivi | taivaltamiseen | taivaltamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taivaltamisella | taivaltamisilla |
| ablatiivi | taivaltamiselta | taivaltamisilta |
| allatiivi | taivaltamiselle | taivaltamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taivaltamisena (taivaltamisna) |
taivaltamisina |
| translatiivi | taivaltamiseksi | taivaltamisiksi |
| abessiivi | taivaltamisetta | taivaltamisitta |
| instruktiivi | – | taivaltamisin |
| komitatiivi | – | taivaltamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | taivaltamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
taivaltamis- | |