taituruus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

taituruus (40)[1]

  1. jonkin fysiologisen tai teknisen kyvyn erinomainen hallinta tai taito, taiturina oleminen
    Illan solistin instrumentin käsittelyssä vallitsee taituruus, joka takaa kauniin ja puhtaan soinnin vaikeimmissakin sävelkuvioissa.
    Naisvoimistelijoidemme esitys oli taituruudessaan kansainvälistä tasoa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi taituruus taituruudet
genetiivi taituruuden taituruuksien
partitiivi taituruutta taituruuksia
akkusatiivi taituruus;
taituruuden
taituruudet
sisäpaikallissijat
inessiivi taituruudessa taituruuksissa
elatiivi taituruudesta taituruuksista
illatiivi taituruuteen taituruuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi taituruudella taituruuksilla
ablatiivi taituruudelta taituruuksilta
allatiivi taituruudelle taituruuksille
muut sijamuodot
essiivi taituruutena taituruuksina
translatiivi taituruudeksi taituruuksiksi
abessiivi taituruudetta taituruuksitta
instruktiivi taituruuksin
komitatiivi taituruuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan taituri vartalosta taitur- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

taituruusvoimistelija

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40