taituruus
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- jonkin fysiologisen tai teknisen kyvyn erinomainen hallinta tai taito, taiturina oleminen
- Illan solistin instrumentin käsittelyssä vallitsee taituruus, joka takaa kauniin ja puhtaan soinnin vaikeimmissakin sävelkuvioissa.
- Naisvoimistelijoidemme esitys oli taituruudessaan kansainvälistä tasoa.
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | taituruus | taituruudet |
genetiivi | taituruuden | taituruuksien |
partitiivi | taituruutta | taituruuksia |
akkusatiivi | taituruus; taituruuden |
taituruudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | taituruudessa | taituruuksissa |
elatiivi | taituruudesta | taituruuksista |
illatiivi | taituruuteen | taituruuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | taituruudella | taituruuksilla |
ablatiivi | taituruudelta | taituruuksilta |
allatiivi | taituruudelle | taituruuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | taituruutena | taituruuksina |
translatiivi | taituruudeksi | taituruuksiksi |
abessiivi | taituruudetta | taituruuksitta |
instruktiivi | – | taituruuksin |
komitatiivi | – | taituruuksine- + omistusliite |
Etymologia[muokkaa]
sanan taituri vartalosta taitur- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. taituruus
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- taituruus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40