taituruus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
taituruus (40)
- jonkin fysiologisen tai teknisen kyvyn erinomainen hallinta tai taito, taiturina oleminen
- Illan solistin instrumentin käsittelyssä vallitsee taituruus, joka takaa kauniin ja puhtaan soinnin vaikeimmissakin sävelkuvioissa.
- Naisvoimistelijoidemme esitys oli taituruudessaan kansainvälistä tasoa.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ɑi̯t̪uruːs/
- tavutus: tai‧tu‧ruus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taituruus | taituruudet |
| genetiivi | taituruuden | taituruuksien |
| partitiivi | taituruutta | taituruuksia |
| akkusatiivi | taituruus; taituruuden |
taituruudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taituruudessa | taituruuksissa |
| elatiivi | taituruudesta | taituruuksista |
| illatiivi | taituruuteen | taituruuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taituruudella | taituruuksilla |
| ablatiivi | taituruudelta | taituruuksilta |
| allatiivi | taituruudelle | taituruuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taituruutena | taituruuksina |
| translatiivi | taituruudeksi | taituruuksiksi |
| abessiivi | taituruudetta | taituruuksitta |
| instruktiivi | – | taituruuksin |
| komitatiivi | – | taituruuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | taituruude- | |
| vahva vartalo | taituruute- | |
| konsonantti- vartalo |
taituruut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan taituri vartalosta taitur- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. taituruus
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- taituruus Kielitoimiston sanakirjassa