taitteleva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
taitteleva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä taitella
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taitteleva | taittelevat |
| genetiivi | taittelevan | taittelevien (taittelevain) |
| partitiivi | taittelevaa | taittelevia |
| akkusatiivi | taitteleva; taittelevan | taittelevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taittelevassa | taittelevissa |
| elatiivi | taittelevasta | taittelevista |
| illatiivi | taittelevaan | taitteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taittelevalla | taittelevilla |
| ablatiivi | taittelevalta | taittelevilta |
| allatiivi | taittelevalle | taitteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taittelevana | taittelevina |
| translatiivi | taittelevaksi | taitteleviksi |
| abessiivi | taittelevatta | taittelevitta |
| instruktiivi | – | taittelevin |
| komitatiivi | – | taittelevine |