taipuisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

taipuisuus (40)

  1. se, että on taipuisa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ɑi̯pui̯suːs/
  • tavutus: tai‧pui‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi taipuisuus taipuisuudet
genetiivi taipuisuuden taipuisuuksien
partitiivi taipuisuutta taipuisuuksia
akkusatiivi taipuisuus;
taipuisuuden
taipuisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi taipuisuudessa taipuisuuksissa
elatiivi taipuisuudesta taipuisuuksista
illatiivi taipuisuuteen taipuisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi taipuisuudella taipuisuuksilla
ablatiivi taipuisuudelta taipuisuuksilta
allatiivi taipuisuudelle taipuisuuksille
muut sijamuodot
essiivi taipuisuutena taipuisuuksina
translatiivi taipuisuudeksi taipuisuuksiksi
abessiivi taipuisuudetta taipuisuuksitta
instruktiivi taipuisuuksin
komitatiivi taipuisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo taipuisuude-
vahva vartalo taipuisuute-
konsonantti-
vartalo
taipuisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan taipuisa vartalosta taipuis- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]