taapertanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
taapertanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä taapertaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taapertanut | taapertaneet |
| genetiivi | taapertaneen | taapertaneiden taapertaneitten |
| partitiivi | taapertanutta | taapertaneita |
| akkusatiivi | taapertanut; taapertaneen | taapertaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taapertaneessa | taapertaneissa |
| elatiivi | taapertaneesta | taapertaneista |
| illatiivi | taapertaneeseen | taapertaneisiin taapertaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taapertaneella | taapertaneilla |
| ablatiivi | taapertaneelta | taapertaneilta |
| allatiivi | taapertaneelle | taapertaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taapertaneena | taapertaneina |
| translatiivi | taapertaneeksi | taapertaneiksi |
| abessiivi | taapertaneetta | taapertaneitta |
| instruktiivi | – | taapertanein |
| komitatiivi | – | taapertaneine |