taapertaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
taapertaminen (38)
- teonnimi verbistä taapertaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taapertaminen | taapertamiset |
| genetiivi | taapertamisen | taapertamisten taapertamisien |
| partitiivi | taapertamista | taapertamisia |
| akkusatiivi | taapertaminen; taapertamisen |
taapertamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taapertamisessa | taapertamisissa |
| elatiivi | taapertamisesta | taapertamisista |
| illatiivi | taapertamiseen | taapertamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taapertamisella | taapertamisilla |
| ablatiivi | taapertamiselta | taapertamisilta |
| allatiivi | taapertamiselle | taapertamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taapertamisena (taapertamisna) |
taapertamisina |
| translatiivi | taapertamiseksi | taapertamisiksi |
| abessiivi | taapertamisetta | taapertamisitta |
| instruktiivi | – | taapertamisin |
| komitatiivi | – | taapertamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | taapertamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
taapertamis- | |