täryttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
täryttäminen (38)
- teonnimi verbistä täryttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | täryttäminen | täryttämiset |
| genetiivi | täryttämisen | täryttämisten täryttämisien |
| partitiivi | täryttämistä | täryttämisiä |
| akkusatiivi | täryttäminen; täryttämisen |
täryttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | täryttämisessä | täryttämisissä |
| elatiivi | täryttämisestä | täryttämisistä |
| illatiivi | täryttämiseen | täryttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | täryttämisellä | täryttämisillä |
| ablatiivi | täryttämiseltä | täryttämisiltä |
| allatiivi | täryttämiselle | täryttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | täryttämisenä (täryttämisnä) |
täryttämisinä |
| translatiivi | täryttämiseksi | täryttämisiksi |
| abessiivi | täryttämisettä | täryttämisittä |
| instruktiivi | – | täryttämisin |
| komitatiivi | – | täryttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | täryttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
täryttämis- | |