tärvelevä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
tärvelevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tärvellä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tärvelevä | tärvelevät |
| genetiivi | tärvelevän | tärvelevien (tärveleväin) |
| partitiivi | tärvelevää | tärveleviä |
| akkusatiivi | tärvelevä; tärvelevän | tärvelevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tärvelevässä | tärvelevissä |
| elatiivi | tärvelevästä | tärvelevistä |
| illatiivi | tärvelevään | tärveleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tärvelevällä | tärvelevillä |
| ablatiivi | tärvelevältä | tärveleviltä |
| allatiivi | tärvelevälle | tärveleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tärvelevänä | tärvelevinä |
| translatiivi | tärveleväksi | tärveleviksi |
| abessiivi | tärvelevättä | tärvelevittä |
| instruktiivi | – | tärvelevin |
| komitatiivi | – | tärvelevine |