tärkkääminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tärkkääminen (38)
- teonnimi verbistä tärkätä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tärkkääminen | tärkkäämiset |
| genetiivi | tärkkäämisen | tärkkäämisten tärkkäämisien |
| partitiivi | tärkkäämistä | tärkkäämisiä |
| akkusatiivi | tärkkääminen; tärkkäämisen |
tärkkäämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tärkkäämisessä | tärkkäämisissä |
| elatiivi | tärkkäämisestä | tärkkäämisistä |
| illatiivi | tärkkäämiseen | tärkkäämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tärkkäämisellä | tärkkäämisillä |
| ablatiivi | tärkkäämiseltä | tärkkäämisiltä |
| allatiivi | tärkkäämiselle | tärkkäämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tärkkäämisenä (tärkkäämisnä) |
tärkkäämisinä |
| translatiivi | tärkkäämiseksi | tärkkäämisiksi |
| abessiivi | tärkkäämisettä | tärkkäämisittä |
| instruktiivi | – | tärkkäämisin |
| komitatiivi | – | tärkkäämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tärkkäämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tärkkäämis- | |