tärkeileminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tärkeileminen (38)
- teonnimi verbistä tärkeillä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tärkeileminen | tärkeilemiset |
| genetiivi | tärkeilemisen | tärkeilemisten tärkeilemisien |
| partitiivi | tärkeilemistä | tärkeilemisiä |
| akkusatiivi | tärkeileminen; tärkeilemisen |
tärkeilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tärkeilemisessä | tärkeilemisissä |
| elatiivi | tärkeilemisestä | tärkeilemisistä |
| illatiivi | tärkeilemiseen | tärkeilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tärkeilemisellä | tärkeilemisillä |
| ablatiivi | tärkeilemiseltä | tärkeilemisiltä |
| allatiivi | tärkeilemiselle | tärkeilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tärkeilemisenä (tärkeilemisnä) |
tärkeilemisinä |
| translatiivi | tärkeilemiseksi | tärkeilemisiksi |
| abessiivi | tärkeilemisettä | tärkeilemisittä |
| instruktiivi | – | tärkeilemisin |
| komitatiivi | – | tärkeilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tärkeilemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tärkeilemis- | |