täristävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
täristävä
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä täristä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | täristävä | täristävät |
| genetiivi | täristävän | täristävien (täristäväin) |
| partitiivi | täristävää | täristäviä |
| akkusatiivi | täristävä; täristävän | täristävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | täristävässä | täristävissä |
| elatiivi | täristävästä | täristävistä |
| illatiivi | täristävään | täristäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | täristävällä | täristävillä |
| ablatiivi | täristävältä | täristäviltä |
| allatiivi | täristävälle | täristäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | täristävänä | täristävinä |
| translatiivi | täristäväksi | täristäviksi |
| abessiivi | täristävättä | täristävittä |
| instruktiivi | – | täristävin |
| komitatiivi | – | täristävine |
Verbi[muokkaa]
täristävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä täristää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | täristävä | täristävät |
| genetiivi | täristävän | täristävien (täristäväin) |
| partitiivi | täristävää | täristäviä |
| akkusatiivi | täristävä; täristävän | täristävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | täristävässä | täristävissä |
| elatiivi | täristävästä | täristävistä |
| illatiivi | täristävään | täristäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | täristävällä | täristävillä |
| ablatiivi | täristävältä | täristäviltä |
| allatiivi | täristävälle | täristäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | täristävänä | täristävinä |
| translatiivi | täristäväksi | täristäviksi |
| abessiivi | täristävättä | täristävittä |
| instruktiivi | – | täristävin |
| komitatiivi | – | täristävine |