täräyttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
täräyttäminen (38)
- teonnimi verbistä täräyttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | täräyttäminen | täräyttämiset |
| genetiivi | täräyttämisen | täräyttämisten täräyttämisien |
| partitiivi | täräyttämistä | täräyttämisiä |
| akkusatiivi | täräyttäminen; täräyttämisen |
täräyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | täräyttämisessä | täräyttämisissä |
| elatiivi | täräyttämisestä | täräyttämisistä |
| illatiivi | täräyttämiseen | täräyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | täräyttämisellä | täräyttämisillä |
| ablatiivi | täräyttämiseltä | täräyttämisiltä |
| allatiivi | täräyttämiselle | täräyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | täräyttämisenä (täräyttämisnä) |
täräyttämisinä |
| translatiivi | täräyttämiseksi | täräyttämisiksi |
| abessiivi | täräyttämisettä | täräyttämisittä |
| instruktiivi | – | täräyttämisin |
| komitatiivi | – | täräyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | täräyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
täräyttämis- | |