tähdistö
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]tähdistö (2)
- (tähtitiede) tähtikuvion perusteella nimetty tietty tähtitaivaan alue ja siellä sijaitsevat tähdet; usein sama kuin nimeämisen perusteena oleva tähtikuvio
- Otava on seitsemän tähden muodostama kuvio Ison karhun tähdistössä.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪æhdist̪ø/
- tavutus: täh‧dis‧tö
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tähdistö | tähdistöt |
| genetiivi | tähdistön | tähdistöjen tähdistöiden tähdistöitten |
| partitiivi | tähdistöä | tähdistöitä tähdistöjä |
| akkusatiivi | tähdistö; tähdistön |
tähdistöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tähdistössä | tähdistöissä |
| elatiivi | tähdistöstä | tähdistöistä |
| illatiivi | tähdistöön | tähdistöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tähdistöllä | tähdistöillä |
| ablatiivi | tähdistöltä | tähdistöiltä |
| allatiivi | tähdistölle | tähdistöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tähdistönä | tähdistöinä |
| translatiivi | tähdistöksi | tähdistöiksi |
| abessiivi | tähdistöttä | tähdistöittä |
| instruktiivi | – | tähdistöin |
| komitatiivi | – | tähdistöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tähdistö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. tähtikuvion perusteella nimetty tietty tähtitaivaan alue ja siellä sijaitsevat tähdet; usein sama kuin nimeämisen perusteena oleva tähtikuvio
|
|