särö
Suomi[muokkaa]
Sävel ilman säröä ja erilaisten
säröefektien kanssa.
säröefektien kanssa.
Substantiivi[muokkaa]
särö (1)
- ohut halkeama esimerkiksi lasissa
- (kuvaannollisesti) tahra maineessa, ongelma luottamuksessa
- (musiikki) äänisignaalin leikkautumisesta aiheutuva särinä, jota käytetään etenkin sähkökitaran efektinä
- (akustiikka) signaalin vääristymä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsærø/
- tavutus: sä‧rö
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | särö | säröt |
| genetiivi | särön | säröjen |
| partitiivi | säröä | säröjä |
| akkusatiivi | särö; särön |
säröt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | särössä | säröissä |
| elatiivi | säröstä | säröistä |
| illatiivi | säröön | säröihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | säröllä | säröillä |
| ablatiivi | säröltä | säröiltä |
| allatiivi | särölle | säröille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | särönä | säröinä |
| translatiivi | säröksi | säröiksi |
| abessiivi | säröttä | säröittä |
| instruktiivi | – | säröin |
| komitatiivi | – | säröine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | särö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
3. äänisignaalin leikkautumisesta aiheutuva särinä
|