syynäävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
syynäävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä syynätä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | syynäävä | syynäävät |
| genetiivi | syynäävän | syynäävien (syynääväin) |
| partitiivi | syynäävää | syynääviä |
| akkusatiivi | syynäävä; syynäävän | syynäävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | syynäävässä | syynäävissä |
| elatiivi | syynäävästä | syynäävistä |
| illatiivi | syynäävään | syynääviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | syynäävällä | syynäävillä |
| ablatiivi | syynäävältä | syynääviltä |
| allatiivi | syynäävälle | syynääville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | syynäävänä | syynäävinä |
| translatiivi | syynääväksi | syynääviksi |
| abessiivi | syynäävättä | syynäävittä |
| instruktiivi | – | syynäävin |
| komitatiivi | – | syynäävine |