sytyke
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- jonkin jolla on tarkoitus sytyttää tuli
- (kuvaannollisesti) inspiraation lähde
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsyt̪ykeˣ/, [ˈsʷyt̪ʷyk̟e̞]
- tavutus: sy‧ty‧ke
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sytyke | sytykkeet |
| genetiivi | sytykkeen | sytykkeiden sytykkeitten |
| partitiivi | sytykettä | sytykkeitä |
| akkusatiivi | sytyke; sytykkeen |
sytykkeet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sytykkeessä | sytykkeissä |
| elatiivi | sytykkeestä | sytykkeistä |
| illatiivi | sytykkeeseen | sytykkeisiin sytykkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sytykkeellä | sytykkeillä |
| ablatiivi | sytykkeeltä | sytykkeiltä |
| allatiivi | sytykkeelle | sytykkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sytykkeenä | sytykkeinä |
| translatiivi | sytykkeeksi | sytykkeiksi |
| abessiivi | sytykkeettä | sytykkeittä |
| instruktiivi | – | sytykkein |
| komitatiivi | – | sytykkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sytykkee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sytyket- | |
Etymologia[muokkaa]
johdos sanasta syttyä (heikko vartalo syty- + -ke)
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sytyke Kielitoimiston sanakirjassa