systeemi

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

systeemi (6)

  1. järjestelmä
  2. (fysiikka) termodynamiikassa alue, joka on erotettu ympäristöstään jollain todellisella tai tarkastelua varten määritellyllä tavalla
    Suljetussa systeemissä aineen määrä on vakio, mutta energia pääsee liikkumaan vapaasti systeemiin ja systeemistä pois.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈsʷyste̞ːmi]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi systeemi systeemit
genetiivi systeemin systeemien
systeemeiden
systeemeitten
(systeemein)
partitiivi systeemiä systeemeitä
systeemejä
akkusatiivi systeemi; systeemin systeemit
Sisäpaikallissijat
inessiivi systeemissä systeemeissä
elatiivi systeemistä systeemeistä
illatiivi systeemiin systeemeihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi systeemillä systeemeillä
ablatiivi systeemiltä systeemeiltä
allatiivi systeemille systeemeille
Muut
essiivi systeeminä systeemeinä
translatiivi systeemiksi systeemeiksi
abessiivi systeemittä systeemeittä
instruktiivi systeemein
komitatiivi systeemeine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]