syrjäyttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
syrjäyttäminen (38)
- teonnimi verbistä syrjäyttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | syrjäyttäminen | syrjäyttämiset |
| genetiivi | syrjäyttämisen | syrjäyttämisten syrjäyttämisien |
| partitiivi | syrjäyttämistä | syrjäyttämisiä |
| akkusatiivi | syrjäyttäminen; syrjäyttämisen |
syrjäyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | syrjäyttämisessä | syrjäyttämisissä |
| elatiivi | syrjäyttämisestä | syrjäyttämisistä |
| illatiivi | syrjäyttämiseen | syrjäyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | syrjäyttämisellä | syrjäyttämisillä |
| ablatiivi | syrjäyttämiseltä | syrjäyttämisiltä |
| allatiivi | syrjäyttämiselle | syrjäyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | syrjäyttämisenä (syrjäyttämisnä) |
syrjäyttämisinä |
| translatiivi | syrjäyttämiseksi | syrjäyttämisiksi |
| abessiivi | syrjäyttämisettä | syrjäyttämisittä |
| instruktiivi | – | syrjäyttämisin |
| komitatiivi | – | syrjäyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | syrjäyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
syrjäyttämis- | |