synereesi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
synereesi (5)
- (kielitiede) kahden eri tavuun kuuluvan vokaalin lausuminen samassa tavussa (diftongina tai pitkänä)
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | synereesi | synereesit |
| genetiivi | synereesin | synereesien (synereesein) |
| partitiivi | synereesiä | synereesejä |
| akkusatiivi | synereesi; synereesin |
synereesit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | synereesissä | synereeseissä |
| elatiivi | synereesistä | synereeseistä |
| illatiivi | synereesiin | synereeseihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | synereesillä | synereeseillä |
| ablatiivi | synereesiltä | synereeseiltä |
| allatiivi | synereesille | synereeseille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | synereesinä | synereeseinä |
| translatiivi | synereesiksi | synereeseiksi |
| abessiivi | synereesittä | synereeseittä |
| instruktiivi | – | synereesein |
| komitatiivi | – | synereeseine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | synereesi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. kahden eri tavuun kuuluvan vokaalin lausuminen diftongina tai pitkänä vokaalina
|