svekomaani
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]svekomaani (5)
- ruotsinkiihkoinen, ruotsinmielinen
- (historia) fennomaaneille vastareaktiona 1800-luvun loppupuolella syntyneen liikkeen jäsen, joka uskoi ruotsinkielisten ylemmyyteen ja maan luonnolliseen johtajuuteen
- Tuskin kumminkaan svekomanit enää saavat riemuita siitä kultaisesta ajasta, jolloin kaikki valistus olisi, "maallikoilta" kielletty, sillä näillekin ovat jo silmät auenneet ja vieläkin suurenevat.[1]
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsʋekoˌmɑːni/
- tavutus: sve‧ko‧maa‧ni
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | svekomaani | svekomaanit |
| genetiivi | svekomaanin | svekomaanien (svekomaanein) |
| partitiivi | svekomaania | svekomaaneja |
| akkusatiivi | svekomaani; svekomaanin |
svekomaanit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | svekomaanissa | svekomaaneissa |
| elatiivi | svekomaanista | svekomaaneista |
| illatiivi | svekomaaniin | svekomaaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | svekomaanilla | svekomaaneilla |
| ablatiivi | svekomaanilta | svekomaaneilta |
| allatiivi | svekomaanille | svekomaaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | svekomaanina | svekomaaneina |
| translatiivi | svekomaaniksi | svekomaaneiksi |
| abessiivi | svekomaanitta | svekomaaneitta |
| instruktiivi | – | svekomaanein |
| komitatiivi | – | svekomaaneine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | svekomaani- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Vieruskäsitteet
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- svekomaani Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Uusi Suometar no 50, 29.04.1872: s. 4