suunnattomuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
suunnattomuus (40)
- valtavia mittasuhteita kuvaava ominaisuus
- Valtameren ulapan suunnattomuus.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsuːnːɑt̪ˌt̪omuːs/
- tavutus: suun‧nat‧to‧muus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suunnattomuus | suunnattomuudet |
| genetiivi | suunnattomuuden | suunnattomuuksien |
| partitiivi | suunnattomuutta | suunnattomuuksia |
| akkusatiivi | suunnattomuus; suunnattomuuden |
suunnattomuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suunnattomuudessa | suunnattomuuksissa |
| elatiivi | suunnattomuudesta | suunnattomuuksista |
| illatiivi | suunnattomuuteen | suunnattomuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suunnattomuudella | suunnattomuuksilla |
| ablatiivi | suunnattomuudelta | suunnattomuuksilta |
| allatiivi | suunnattomuudelle | suunnattomuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suunnattomuutena | suunnattomuuksina |
| translatiivi | suunnattomuudeksi | suunnattomuuksiksi |
| abessiivi | suunnattomuudetta | suunnattomuuksitta |
| instruktiivi | – | suunnattomuuksin |
| komitatiivi | – | suunnattomuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | suunnattomuude- | |
| vahva vartalo | suunnattomuute- | |
| konsonantti- vartalo |
suunnattomuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan suunnaton vartalosta suunnattom- ja suffiksista -uus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- suunnattomuus Kielitoimiston sanakirjassa